$siteTitle

Tapahtuman historia

Helsingin pitäjän kirkonkylällä sekä Vantaalla on vahvat keskiaikaiset juuret, joita kunnioitamme sekä vankistamme Helsingan keskiaikapäivässä. Helsingin pitäjän kirkonkylän sydämessä on noin vuonna 1455 rakennettu keskiaikainen, Pyhällä Laurille pyhitetty kirkko. Helsingan keskiaikapäivää vietetään vuosittain kirkon nimikkopyhimyksen Laurentiuksen eli Laurin päivän (10.8.) aikoihin.

Tapahtuman nimessä esiintyvä Helsinga juontaa juurensa Vantaan keskiaikaisesta nimestä. Keskiajalla Vantaan paikalla oli laaja, pääkaupunkimme Helsingin yli ulottuva pitäjä, joka oli nimeltään Helsinga. Tapahtuman nimessä on haluttu näkyvän Vantaan ja pääkaupunkiseudun historia sekä keskiaika.

Tapahtuman keskiössä on keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko, jonka ympäristö on ollut halki vuosisatojen vilkas markkinapaikka. Helsingan keskiaikapäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Sen jälkeen tunnelmalliseksi kehuttu tapahtuma on kasvanut ennennäkemättömästi.

Ennen Helsingan keskiaikapäivää Vantaan kansanperinteen ystävät ry järjesti paikalla 27 vuoden ajan Laurin elojuhlat. Helsingan keskiaikapäivä on Laurin elojuhlien perillinen ja vaikka markkinoiden luonne muuttui, haluttiin tapahtuman ajankohta pitää entisellään.

Helsingan keskiaikapäivän symboliksi on valittu kukko, joka komeilee myös tapahtuman logossa. Kukko kuvastaa Vantaan Mårtensbyn kaivauksilta löytyneen tynnyrin hanan kukkoa. Kuva vie ajatukset myös Pyhän Laurin kirkon viereisen tapulin huipulla tähyilevään kukkoon. Tapulin kukko on koko Helsingin pitäjän kirkonkylän vartija, joka tuulen puhaltaessa vaihtaa suuntaa ja kyläläisten uskomusten mukaan myös osaa ennustaa.

Symbolisesti kukko kuvastaa myös oppimista. Meille järjestäjille on tärkeää, että Helsingan keskiaikapäivässä voi kokea aikamatkan keskiaikaan sekä voimme tapahtuman avulla tuoda esiin tietoa menneisyydestämme.

Vantaa-Seuran blogista voit lukea lisää tapahtuman taustoista sekä kukosta.

Tervetuloa aikamatkalle Helsingaan!